torstai 27. helmikuuta 2014

... and suddenly you are running an ICU.

Ihan tavallinen torstai. Pomo lahti loppuviikoksi  reissulle terveysministerioon ja jatti osastonsa osaaviin kasiin. Aiemman perusteella ei vaikuttanut kovin pahalta rastilta. Jotenkin kuitenkin tilanne ns. yllatti.

Kuka keuhkopotilas? Pitiko sille jotain hoitoja tehda?

Keskimaarainen potilas on karsinyt vaivastaan ainakin viikkoja, mahdollisesti vuosia. Useimmiten anamneesista on varsin vaikea ottaa selvaa muutenkin kuin kielimuurin vuoksi, koska vastaukset vaihtelevat kerrasta (ja kysyjasta) toiseen. Jos raaja on poikki, odotusaika on usein alle kuukaudenkin ennen hoitoon hakeutumista. Jos molemmat jalat lakkaavat toimimasta, sairaalaan ei ole kovinkaan kiire ja parin vuoden odottelu menee viela normaalin piiriin. Yskaa ja yollista hikoilua jaksaa ehka vuoden verran. Osaston mediaanihemoglobiini talla viikolla on ollut noin 40, eika 60-70 arvoja enaa pida minaan, jos Suomessa onkin tapana hatailla ihan suotta alle 100 lukemilla. Jos parikymppisen, kuumeisen ja kouristelevan potilaan toinen puoli halvaantuu, tilanteen saatetaan kertoa olevan korjaantumaan pain, eika potilas tai hoitajakaan aina pida moista pikkuseikkaa mainitsemisen arvoisena. Harva se aamu todetaan, etta kriittiseksi luokiteltu potilas on illan mittaan kyllastynyt ja lahtenyt kotiin tai hakemaan parempaa hoitoa perinteisemmista ympyroista. 

Kokonaisluvut on niin tylsia, miten olisi fraktaalit?

Leikkurissa oli jo alkuviikosta hieman haastavaa, kun kolmesta paikalle raahatusta happilaitteesta yksikaan ei suostunut toimimaan.  Se parempi pulssioksimetri, joka siis edustaa korkeinta teknologiaa vaikeasti tulkittavaan ketamiinianestesiaan tainnutettujen potilaiden valvontalaitteistoissa, oli poissa pelista. Toisestakin olivat harmillisesti patterit paasseet loppumaan, uusista paristoista tiedusteltaessa vastaus oli vanha tuttu HAMNA. Ei voi mitaan. Nailla systeemeilla leikattiin eilen myos iakas potilas, jolla oli vakava anemia, hoitamaton diabetes ja vatsaonteloon puhjennut mahahaava, ASA 5. Uutena monitorointimenetelmana otettiin ohjelmaan leikkauksen aikainen verenpaineen mittaus, joskin useimmiten laite ilmoitti erroria.

 Siipipuoli suur-itikkakin hakeutui leikkuriin apua hakemaan.

Seuraavassa jaksossa: Minne leikatun potilaan paperit katosivat? Kauanko kestaa saada viikko sitten otettu rtg-kuva katsottavaksi? Montako tohtoria tarvitaan ripulipotilaan tipan laittoon? Mihin laboratoriotulokset joutuivat? Kuinka monta maaraysta kymmenesta toteutuu? Annetaanko kaikille kuumeileville lapsille Valiumia?

Silla valin kuitenkin ikuisesti toiveikkaina kirkasotsina ajateltiin, etta yritetaan nyt kuitenkin. WHO:n kriteereita noudattava laite edella parjattujen tilalle tai taydennykseksi on esimerkiksi Lifebox, joten meinattiin tilata yksi. On syyta uskoa, etta siita olisi ihan merkittavaa hyotya, silla resurssipula haittaa erityisesti asioista kiinnostuneita ja osaavia tyontekijoita. Saa tulla mukaan ostoksille!

Delivered Babies Count: 9
Resuscitated Babies Count: 2/2
Ananas Count: 11

/j&a

tiistai 25. helmikuuta 2014

Puoli kiloa lihaa ja pari banaania.

Haasteita on arjessa kerrakseen. Hotellin ravintolan vaki tarjoilee meille suunnilleen puolikkaita aamupala-annoksia naapurin poikiin verrattuna. Sairaalan lahella olevasta kuppilasta on vaikea ostaa mitaan, vaikka kuinka osoittelisi vitriinissa olevia leivonnaisia ja yrittaisi sanoin ja kasin viestittaa haluavansa kaksi noita. Vettakaan ei saa kuin puoli termaria, toisinaan saa veden sijaan teeta. Potilaiden omaiset juoksentelevat kaupungille ostamaan kolmitiekatetreja ja nena-mahaletkuja. Tamanpaivaisessa kuppilassa sentaan oltiin reilulla tuulella ja varmistettiin ruokatilausta tehdessa, etta montako kiloa sita lihaa saisi olla.

Una maembe? HAMNA!

Vetta on nyt tullut parina paivana niin, etta ajatus sadekaudesta tuntuu hetkittain ihan uskottavalta. Eilen loppui karsivallisyys, kun oltiin toiden jalkeen aikamme pidetty sadetta ja odoteltu firman autoa (!) heittamaan kotiin. Minka kesa kastelee ja niin edelleen. Olivat kuulemma kaikki revenneet nauramaan, kun lahdettiin silmat sirrissa laskettelemaan mutaista tieta takaisin hotellille, scrubseissa tietenkin. Hullut mzungut.

Musiikkikaupoista voi huhun mukaan ostaa myos instrumentteja. Vaikea uskoa, koska vaikuttavat lahinna keskittyvan jyskeen ja aanentoiston maksimoimiseen ja diilaavat muutamalla tonnilla mm. arabiaksi tekstitettyja somaliankielisia elokuvia.

Word of the Day: HAMNA
Soundtrack of the Week: Diamond Platnumz - Number One 

lauantai 22. helmikuuta 2014

Absence of the Lambs.

Jostain syysta internetkahvilassa ajatukset typistyvat, on hankala muistaa, mita piti sanoa. Tavattoman tarkeita ja olennaisia asioita aivan varmasti. Ainakin nyt se, etta kartutettiin hetkellisesti maallista omaisuuttamme tanaan. Hurjan hauskaa pyorailla pitkasta aikaa ja voisi olla ehka vielakin parempaa, jos malttaisi herata jo ennen aamupaivan kuumuutta.

Battle Home ja geneerinen punainen fillari, kierratysta Kiinasta.

Eilen illalla, kun oltiin syomassa kaupungilla (chipsi na mayai, lohkoperunoin tehostettu omeletti), katkesi hetkeksi kaupungista kaikki sahkot. Molemmista viereisista ja muistakin laheisista ravitsemusliikkeista pauhannut musiikki katkesi, vilkkuvat mainokset ja katuvalot sammuivat, grillista hieman sinkoili kipinoita. Naitahan on ollut joka paiva, mutta yleensa ollaan oltu jo hotellilla siina vaiheessa. Jopa melko tunnelmallinen hetki. Varmaan mennaan tanaankin samoille kulmille herkuttelemaan, lammasbileet kun olivatkin meita valikoidummalle joukolle.

perjantai 21. helmikuuta 2014

Wake up! Do some chanting! Work for the Public Health!

Kaksi viikkoa oltu nyt duunissa. Huomenna harkitaan fillarin ostamista ja osallistutaan mahdollisesti lammasbileisiin. Osallistumisen edellytys on, etta naapurin pojat eivat vain nahneet Lariam-unta messiaan nakoisesta tanskalaisesta lahetyssaarnaajasta, jonka teurastamista lampaista on kysymys.

Hotellilla on seurattu intensiivista paivittaissaippuaa, jossa aanitehosteet on merkittavasti totuttua dramaattisempia ja joka jaksossa itketaan ja huudetaan piinallisen pitkia aikoja. Hidastettua juoksemista tapahtuu myos usein. Kanavan tilaus oli hetken tauolla, mutta onneksi voidaan taas seurata mm. kummittelevaa zombipoikaa, lukutaidottoman veljen tyonhakua Darissa ja varakkaamman veljen avioliiton ulkopuolisia seikkailuja. "Saisiko olla kahvia, veljeni vaimo?"


Onneksi muovipulloja riittaa, voidaan perustaa keuhkokuntoutusyksikko.

 Sairaalalla on tehty havaintoja, turhauduttu ja omistauduttu. Useampi vanhempi herra odottaa ties monettako paivaa kolmitiekatetrin saapumista naapurikaupungista; ilman sita ei voida prostataleikkausta tehda. Kaikki osastolla tavatut lapset, joilla on trauma-anamneesi, ovat viivyttaneet hoitoon hakeutumista muutamia viikkoja (no siis, lasten vanhemmat tietysti). Nyt on kokeiltu sekin, miten 6-vuotiaalta tyhjennetaan yli puoli litraa markaa reidesta, luonnollisesti ilman nukutusta.


Mita on kuumekurva englanniksi?

On mietitty, mita sellaisia yksittaisia asioita voisi olla, minka hankkimisella toimintaa voisi parhaiten ja kestavimmin kehittaa. EKG:ta ei taalla saa otettua, mutta sen hyodyt olisivat todennakoisesti aika vahaiset kuitenkin, kun esimerkiksi infarktin hoitoon ei kummoisia mahdollisuuksia ole. Ketamiinianestesiat on omanlaisiaan, toki nielutuubeja myos kokojen 1 ja 10 valilta toivoisi normaalikokoisille potilaille. Tutkimustulosten valmistumiseen liittyvien, tavanomaisten ja saatavuus- ym. syiden vuoksi viivetta aiheuttaa myos se, etta usein odotellaan sukulaisia maksamaan ultra- ja rtg-tutkimukset ennakkoon. Joskus potilas taytyy kyydita laheiseen, isompaan sairaalaan esimerkiksi keuhkokuvaa varten, koska meilla voi kuvata vain raajoja. Leikkauspuolella hommat tuntuvat luistavan paremmin, mutta osastolla on nyt yritetty soveltaa vahan uudenlaisia toimintatapoja. Ollapa edes labralehti!

Delivered Babies Count: 6
Word of the Day: DEDICATION
Artikkelisuositus: Technologies for global health, The Lancet 2012

tiistai 18. helmikuuta 2014

On Tour with Cyclothymia.

Ajoittain kaiken viipyminen turhauttaa. Hetkittain sita on vaikea kestaa. Viime paivina mielialat ja motivaatiot ovat heilahdelleet melko tavalla.

Mita sitten, kun viikon verran hoidettu potilas paattaa kotiutua puolikuntoisena hakeutuakseen sittenkin mieluummin perinteisten hoitojen pariin? Tai jos noin 10-vuotiaalla on anamneesiin sopimaton reisiluun pirstaleinen ja dislokoitunut murtuma, mutta reissua Dariin hoidettavaksi ei riittaisi rahoittamaan edes koko suvun kanojen ja avokadojen myyminen?


Jotain sentaan: sektiossa syntyikin tanaan yllattaen reippaat kaksoset, kun yhta vain odotettiin.

Delivered Babies Count: 4

lauantai 15. helmikuuta 2014

Valot meni, vedet tuli.

Piti jo muutama paiva sitten tulla internettiin, mutta kaupunki oli lakossa, joten ei onnistunut. Hallituksen vaatimat elektroniset fiskaaligadgetit kohtasivat huomattavaa vastustusta kauppiaiden keskuudessa hintavuutensa ja moninaisten sen tarkemmin erittelemattomien ongelmien vuoksi. Aika vaikea kuvitella, etta jokaisella kioskilla olisi joku, ihan mika tahansa elektroninen vimpain, kun keskimaarin kauppiailla on marketillakin vaihtokassa liiveissa tai sukanvarressa. Toisena kunnianhimoisena tavoitteena on kadunnimi- ja postinumerohanke, joka sekin on nostattanut vastarintaa ja johtanut jopa vandalismiin. Vaikea sanoa, miksi, sita tarina ei kerro.

Isompi kaupunki matkan varrelta. 

Ensimmainen tyoviikko takana, eilen oli aika lailla voimat lopussa. Olisi pitanyt lahtea eraan paikallisen tuttavuuden kanssa diskoteekkiin; viimeksi kun asiaa viriteltiin oli koko kylasta sahkot poikki ja homma jai silleen. Illallisen jalkeen todettiin viela hotellihuoneessa odottamaton tulva, kun television johdon suojana oleva muovisuojus oli ruvennut vesiputkeksi ja lorottanut toistakymmenta litraa vetta lattialle. Tehokas luuttuaminen korjasi tilanteen, eika vettakaan enaa tullut. All good, mutta diskoon ei vielakaan menty. 

Eat healthy. Think better. Just what we do here.Virallinen leikkurilounas n:o 2.

Ajauduttiin tanaan myos paikalliseen kauppahalliin, jossa sai mahdottoman ison annoksen ruokaa huikeaan 1000 TSH hintaan. Kaupungin viidennesta ja viimeisesta ATM:sta sai myos Visalla rahaa, joten ostettiin myos termoskannu ja kahvijauhe seka maitoa. Hotellin aamupalaan saa liitettya myos itse hankittuja ainesosia, kuten ananaksia ja avokadoja. Kohta kelpaa paivystaa.

Ananas count: 5
Word of the day: INSHALLAH.

tiistai 11. helmikuuta 2014

Ettei muka kotoa haeta.

Ensimmainen paiva sairaalalla eilen. Kierrettiin tapaamassa kaikkia ja ajauduttiin maternity wardille ja synnytysosastolle, missa lapsukaisia alkoikin tulla maailmaan melkoista vauhtia. Tanaan aamun ensimmainen ehti syntya niin nopeaan, ettei henkilokunta meinannut ehtia mukaan ollenkaan. Muuten aamupaiva kului seremoniassa, mika kaiketi liittyi Paavin sairaille suuntaamaan puheeseen ja jossa sairaalan hengen miehet seka naiset puhuivat vuorollaan samasta teemasta. Leikkauslistalla oli toistakymmenta toimenpidetta, joten pitkaksi meni vaikka saleja oli kaksi ja sairaalan kaikki viisi laakaria osallistuivat yleisen tavan mukaan leikkauksiin. Lounaaksi saatiin sivuhuoneessa lihasoppaa, jonka valmistukseen ei juuri muuta oltu tarvittu kuin lihaa ja lienta.

Sairaalan tekstiilit ovat melko riemukkaita.

Word of the Day: UPENDO
DELIVERED BABIES COUNT: 2

perjantai 7. helmikuuta 2014

Suspicious Fat Spread ja muita aamiaisia.

Bussissa tarjottiin kekseja, karamellia ja limua. Vessatauko oli maantien varressa, miehet toisella ja naiset toisella puolella. Loppumatkasta hurjasteltiin tulevan maantien pohjaa, mutta metoklopramidi helpotti matkantekoa eika ollenkaan muutankaan huolestuttanut, mita nyt muutama muotoaan muuttanut rekkakontti tuli vastaan tai kellotti ojassa. Ollaan onnellisesti perilla, pomo tosin on EMERGENCEn takia edelleen Darissa, joten lomailua ja paikkakuntaan tutustumista on harrastettu. Nopeasti katsottu, sympaattinen mesta.

Ruokavalio laajenee. Nyt on nautittu myos nyama chomaa, jonkun sortin geneerista lihaa grillattuna. Koulutus ja osaaminen ei riittanyt ihan kaikkien palasten tunnistamiseen, mutta tarjoilijatytto oli mukava. Hotellin ravintolassa oli uutuutena Milo, todellinen voittajien aamiainen. Harmi, kun saadaan vain yksi aamupala kun tingittiin niin huonosti ja ajatkin on hieman huonoja, you know. Onneksi katuananaksista ei ole pulaa.

Naapurustossa asuu pikkuruisia vuohia. Tarjontaa on myos parturikampaamoista, valokopiokaupoista ja monenlaisesta hardwaresta. Maantienpohja on pehmeaa savimaata, jossa aamulenkkeily luultavasti huvittaa paikallisia. Suihkusta tulee vetta ja lapset toivottelee huomenia.

Word of the day: kahawa na chai (tilattu "vahva kahvi" osoittautui uudenlaiseksi sekoitukseksi).
Huomenna kokeillaan: kahawa na maziwa.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Pastori on erehtynyt, Train IS good.

Herraskaista oli matkustaa, kiskot kolisi ja juna jyskytti kuin ei koskaan ennen. Onneksi matkasta sai nauttia jopa vuorokauden. Juna oli autenttinen 70-lukulainen ylistys Kiinan ja Tansanian yhteistyolle, hyttipalvelukin ensiluokkaista ja tarjoilijalla hurmaavat intonaatiot. Ikkunasta sai katsella maisemia, heiluttaa lapsille ja bongata elefantin. Ihmeen idyllista.

Tinkiminen alkaa sujua paremmin, kun opitaan enemman numeroita kiswahiliksi. Kohta osataan tilata myos muutakin kuin kanaa ja chipseja. Ananaksista saatiin alennusta hurjat 100 TSH ja taksista juhlalliset 5000. Mukavaa siksikin, kun automaatti antaa joka kerta niukemmin seteleita.

Netti toimii kuin ane-kansliassa konsanaan. Paree menna ottamaan olut, nyt vuorossa Safari norsuetiketteineen.

Viikon musiikkivinkki: Trash is Cash. Skidit ei perusta paljaalle pinnalle, toisin kuin useimmat Rombo Green aamubuffetissa katsotut videoartistit.

Word of the day: WALI
Ananas-count: 3

maanantai 3. helmikuuta 2014

Ensin rukous ja sitten kalja, sano saarnamies Reginald kun kananjalkoja tuputti.

Darissa. Dalla-dallaa on koeteltu ja bussi paikalliseen Kamppiin. On myos kavelty maantien laitaa paahteessa, koska kuinkas muutenkaan.Respan tytot kiusoittelivat ja vaativat saada huoneen numeron swahiliksi (mia mbili na kumi). Internet tulee hotelliin ensi viikolla, mahdollisesti. Vastoin Reginaldin ja hotellin pomon ohjeita emme mene seuraavalle etapille bussilla, vaikka bus is nice ja train not so nice. Kanakin oli parempaa pomon seurassa kuin omassa, voi olla etta bussissakin olisi sama tilanne. Liput maisemalliseksi mainostettuun TAZARA-junaan on jo taskussa, huomenna Mbeyaa kohti. Tasapainoisena matkaruokana limua ja planuja plus tetramehuja oikeissa tetroissa.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Tidpunkt plusmiinus 48 h

Eilen tähän aikaan ei ollut passeja eikä tietoa viisumeista. Olisihan toki pitänyt ymmärtää, ettei pelkkä hakemus riitä, vaan hakemuksen käsittelyyn ottamista kuuluu konsulaatista anoa puhelimitse vielä erikseen. Huomenna tähän aikaan, jos hyvin käy, on viisumit ja ehkä jopa hotellihuone Darissa. Siitä pari päivää, niin saatetaan olla jo perillä.

Erikoinen lähdön mielentila, nyt jo hieman cashew-pähkinöiden ja varsin hintavan pasta-aterian tyynnyttämä. Iltalehteä tuskin ainakaan tulee ikävä. Koiran lohduttomasta tuijotuksesta oli vaikea kävellä pois. Päässä soi vuoroin kansallisromanttiset laulelmat ja Laura Moisio, näistä suosittelen jälkimmäistä.
/j

E18

Hyvin alkaa. Erinomaisia varusteita on pakattu harkiten ja viisaudella, sokkouttava lumipyry lakkasi Lohjan kohdalla ja eilen hankitut express-passit odottelee Helsinki-Vantaalla. Aamupalarahkaa syödään ja kahviakin on. Sopivasti muutama tunti unta viime yönä, toivottavasti Kairon koneessa nukuttaa.
/j