Erityisen
irvokkaalta tuntuu ristiriita ajoittain jopa päällekäyvän
hurskauden ja tavalliseksi arvioitavan käytöksen välillä.
Satunnaisilta tuttavuuksilta tiedustellaan sumeilematta näiden
uskonnollisista näkemyksistä, tavanomaisesta palvonta-aikataulusta
ja viimeaikaisista kirkkoreissuista. Jumalalle omistettuja
liikennevälineitä näkyy joka puolella (God bless the survivor!
pitkänmatkanbussin takaikkunassa, You never know, God only knows!
koulubussin kyljessä), mutta matkustajan sumuttaminen ja linssiin
viilaaminen ei kirpaise yhtään. Vaikka vihkisormukset välkkyisivät,
ei se pientä pussaamista ja puristelua estä. Ja kaikenlainen
huutelu ja kommentointi, se nyt on niin viatonta ettei siitä jaksa
edes mainita.
Täällä
on sellainenkin hassu tapa, että tervehdittäessä kädestäpitely
saattaa jatkua minuuttitolkulla. Silloinkaan, kun toinen osapuoli saa
äkisti puhelun, kättelyä ei välttämättä keskeytetä. Erikoista
ja jynkkämielisestä pohjoismaalaisesta ajoin kiusaannuttavaakin,
muttei normaalisti mitenkään uhkaavaa. Ongelma tulee siinä, kun
eräille tavanomaiseen vuorovaikutukseen kykenemättömille
yksilöille kättelykin tarjoaa itsehillintää koettelevia
mahdollisuuksia. Kaikki kärsivät, kun hyväuskoiset joutuvat
hipelöidyiksi ja hyvät tyypit paatuneen itsesuojeluvaiston
satunnaisiksi uhreiksi.
Disclaimer:
Vuorokauden sisään kolme mätäistä yksilöä, lentokentän
kahvilassa pitkästyttävän hikistä ja vielä yhden työpäivän
verran tunteja tapettavana.
Weather
today: Sadetta ja hullun kuuma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti