Kun itse tekee, se ihmetyttää.

Aika kuluu, rusketusraidat tarkentuvat ja iho kuoriutuu hiljakseen. Komennus lähenee loppuaan ja viimeiset päivät ovat askareita täynnään. Lähtöhaikeuksia tulee kesken kaiken, mieleen nousee asioita, joita jää väistämättä tällä erää tekemättä. Työmatkan varrella tienpielessä laiduntavat pikkulehmätkin ovat jo kasvaneet paljon isommiksi.

Mielenkiintoista, miten vieras ja käsittämätön konsepti lasten leikki tuntuu monelle aikuiselle olevan. Maalattiin tienvierustan nurmikolla palikoita ja saatiin nopeasti monipäinen yleisö, kirkosta palaavia lapsia pyhäpuvuissaan ja takseista nousseita, kummastuneita aikuisia. Kysyivät, teemmekö taidetta, eivätkä selityksistä huolimatta tuntuneet oikein tajuavan. Lasten leikkiin? What's the benefit? Lapset kyllä luonnostaan ymmärsivät, mitä puupalikoilla voi tehdä, vaikkeivät koskaan olleetkaan sellaisia nähneet. Varttuneemmatkin pojat tulivat aikansa laitamilla norkoiltuaan vähän koettamaan, minkä jälkeen myös pienimmät rohkaistuivat mzungujen outojen, värikkäiden kuutioiden äärelle.

Olkoon siis kantaaottavaa käsitetaidetta. 

Lapsilla ei täällä tosiaan kummoisia leikkivälineitä ole; ostaa eivät voi nekään, joilla rahaa olisi. Parhaissa supermarketeissa saattaa olla muutama kirkkaan muovinen, kehnolaatuinen tekele kaupan ja värikynät ovat kelvotonta, terottaessa katkeilevaa sorttia. Kahvan päässä työnnettäviä tai kepillä ohjailtavia fillarinkumeja on näkynyt muutamia. Hyppynaru on sidottu nilkkaan takertuvista liekaheinistä ja maahan viskatut käärepaperitkin ovat leluina käytössä, mutta useammin näkee pienen lapsen kantavan selässä toista, vielä pienempää. Harvoin se on leikkiä.

Once we saw one kid making a perfect replica of this out of red clay on the ground.

Järjestään jokainen tuntui olettavan, että jos haluamme värillisiä puisia kuutioita, palkkaamme maalarin (ja näinhän vahingossa tapahtui, mutta työsuhde jäi hedelmättömäksi, koska diy). Jos ihan itse maalaamme puisia kuutioita spray-maalilla, olemme taiteilijoita (ja alamme saada ostotarjouksia). Autojen ja prätkien tuunaaminen on viileetä, mutta siihen käytetään lähinnä tuunauskaupasta ostettuja tuunaustarroja ja -tarvikkeita. Kiinalaiseen tyyliin hyvällä maulla photoshopatut hedelmäasetelmajulisteet ja ökykartanoiden kuvat koristavat valtavina, kiiltäväpintaisina julisteina koteja ja kahviloita. Ravitsemusliikkeet, kampaamot ja kioskit ovat toistensa kopioita. Kaikista saatavilla olevista vihanneksista ja viljakasveista valmistetaan joka paikassa samoja ruokia samoilla resepteillä.

Samaan aikaan on olemassa tällaisia. Ainakin sitä toivoisi, että lapset voisivat edes välillä irtaantua arjesta, hyödystä ja Maslowsta siksi aikaa, ettei mielikuvitus aivan hengiltä näivettyisi. </deep_thoughts>

Random Greetings from Carpenter: 4

DHL of the Day: Today? Who told you that?!